Uuden edessä
Ihminen jää eläkkeelle keskimäärin vain kerran. En siis vielä tiedä, millaista se on ja mitä on odotettavissa kuun taitteen tuolla puolen. Uuden edessä tässä joka tapauksessa ollaan. Mitä juuri tähän eläköitymiseen tulee, yhtä asiaa ei voi kiertää eikä muuksi muuttaa. Olisi ollut kovin mukavaa kutsua ihmisiä kokoon, nähdä monia kanssani matkaa jakaneita ja viettää yhteistä juhlaa. Mutta nyt ollaan siinä samassa, mikä niin monen kohdalla on kuluneen vuoden aikana ollut realiteetti: merkkipäiviä, elämän taitekohtien juhlia ja ihan tavallista arkea on ollut pakko muokata toisenlaiseksi kerta toisensa perään. Kaikki tämä tehdään lähimmäisten suojelemiseksi ja se on oikein. Omalle kohdalle osuessa se kuitenkin kirpaisee, vaikka vastuulliselle toiminnalle ei olekaan vaihtoehtoa. Toimitan 31.1. kello 10 Turun tuomiokirkossa messun, jossa luovutan piispanviran tunnukset samalle alttarille, jolla ne sainkin. Paikan päällä messuun osallistuu vain hyvin pieni joukko, mutta virtuaalikirkko tarjo